perjantai 26. lokakuuta 2012

Cevicheä, maksaa ja omenapiirakkaa




Kaikkia voi miellyttää hetken aikaa, joitain voi miellyttää kaiken aikaa, mutta kaikkia ei voi miellyttää kaiken aikaa. Tämän illan menu ei maistunut lapsillemme lainkaan jälkiruokaa lukuun ottamatta, vaikka itse tykkäsinkin. Tehkää omalla vastuulla.

Ceviche

Perulainen keittiö on nyt huudossa ameriikan maalla ja ceviche jos jokin on Perulaista parhaimmillaan. Ceviche on parhaimmillaan raikas kalasalaatti jonka juuret ovat espanjassa ja maorilaisessa keittiössä. Runkona on limemarinoitu tuore kala, avokado ja korianteri. Loppu on mielikuvituksesta kiinni. Cevichen pätee sama kuin japanilaiseen sushiin, jos raaka-aineet ovat kunnossa, tätä ei voi pilata ja päinvastoin.

  • Tuoretta vaalea kalaa (hauki, siika, kuha tms.)
  • kypsää avokadoa
  • tomaattia
  • kevätsipulia
  • korianteria
  • limeä
  • hunajaa
  • valkosipulia
  • oliiviöljy
  • suolaa
  • pippuria


Valmista kala ruodottomaksi. Mausta suolalla, pippurilla ja lisää sekaan reilusti lime(tti)mehua. Anna maustua vähintään tunnin ajan.

Poista tomaateista siemenet ja pilko pieniksi muiden ainesten kanssa. Sekoita sössöksi ja tarjolle.




Maksaa ja perunamuusia

Maksan valmistaminen on haastavaa. Maksan koostumus on miellyttävää, mutta se pitäisi valmistaa niin, että maksan maku peitetään mahdollisimman hyvin. Maksan karvas maku pehmitetään parhaiten makealla ja happamalla eli siis puolukkahillolla. Raaka maksa on pahaa, kypsä maksa vieläkin pahempaa, joten se pitää paistaa juuri ja juuri lähes kypsäksi, silloin se on hyvää paitsi meidän lasten mielestä. Vasikan maksa on maistuu lapsillekin, mutta mistäs sitä nyt saisi?

Maksan paistamiseen on tylsää antaa mitään reseptejä, mutta tässä muutama pointti:

Mausta maksa suolalla ja pippurilla. Anna maksan rauhassa lämmetä huoneenlämpöiseksi. Poista kalvo mahdollisimman tarkasti ja leivitä maksa kevyesti ruisjauhossa ennen paistamista. Leikkaa maksa noin sentin paksuisiksi pihveiksi ja paista se voissa lähes kypsäksi.  Lisää sekaan Demi-glazea, puolukkahilloa ja haudutettua, paistettua sipulia. Perunamuusi sopii sekaan loistavasti, ohje täältä.



Kaisa Mattilan (Armi Toivaisen) omenapiirakka

Kaisa Mattila on iihana. Sitä oli myös tämä piirakka. Ohje löytyy Me Naisista 41/2012. En voi tarkemmin tarkentaa koska vaimoni sen valmisti. Hyvää se oli, todella hyvää ja lapsetkin pitivät toisin kuin minun kokkauksistani tänään.




sunnuntai 14. lokakuuta 2012

Kotihelleeni – Ravintola Marine



Moussaka


Kivenlahden venesatama lokakuussa ei ole se ensimmäinen paikka joka tulee mieleen kun kreikkalaista muonaa tekeepi mieli, mutta jos ravintola on aivan kotinurkilla niin pakkohan sitä on silloin kokeilla.


Aiemmin samalla paikalla toimi samojen omistajien pitämä ”kreikkalainen” parakki, josta sai kesäisin keskiolutta sekä varsin oivallista moussakaa. Erilaisten traagisten vaiheiden jälkeen parakki katosi ja kaverit pakenivat takaisin Kreikkaan. Noin vuoden hiljaiselon jälkeen samat omistajat palasivat kylmään samoille apajille ja potkivat rauniot sivuun tehdäkseen tilaa uudelle, modernia tanskalaista arkkitehtuuria edustavalle parakille, jonne on mahdutettu varsin oivallinen kreikkalainen ravintola Marine. Ilmeisesti yrittäminen Kreikassa juuri nyt ei ole kovinkaan kivaa joten tervetuloa vaan takaisin Kivenlahteen.


Taramasalata


Ruokalista kattaa varsin hyvin lähes kaikki tärkeimmät kreikkalaiset herkut. Heti alkuun piti kokeilla Taramasalataa, eli kreikkalaista mätitahnaa jota en koskaan ole onnistunut itse tekemään – vinkkejä kaivataan jos joku sen taitaa. Ja hyvin oli Taramasalata valmistettu. Kaikki annokset joita kokeilimme, olivat varsin onnistuneita ja reiluja kooltaan josta erityismaininta. 


Toinen pöytäseureuumme rouvashenkilöistä ilahtui puhtaista astioista, erityismaininta.


Kaiken kaikkiiaan erinomainen ravintola erinomaisella paikalla. Ellei tämä nyt menesty, niin silloin on syyttäminen suomalaista verotusjärjestelmää ja ravintolakulttuuria. Peukutan.

Kivenlahden venesatama

Feta saganaki

Pita Gyros