perjantai 19. kesäkuuta 2015

Iberico possu




Iberico possu. Possujen Rolls Royce. Japanilaisilla on Kobe-härkänsä mutta Espanjalaisilla on Iberico-possu. Muualla Iberico-possu tunnetaan paremmin herkullisesta fermentoidusta kinkustaan (Pata Negra, Bellota), mutta possusta riittää muutakin hyvää syötäväksi. Parasta kaikessa on se, että Iberico-possu ei ole virallisesti luomua, joten Punavuoren hipsterit jäävät tästä kaikesta paitsi. Iberico possut elävät vapaasti Leonin aroilla, syövät enimmäkseen tammenterhoja (joka myös lihassa maistuu) ja liikkuvat päivittäin useita kilometrejä tammenterhojen ja juomapaikan välillä. Luomua se ei ole, sillä kasvattaja ei voi taata, etteikö jokin possuista välillä pistä poskeensa heinikosta löytämäänsä silakkarehua tai Saarioisten lihaperunasoselaatikkoa. Silakkarehua kun Leonin aron heinikolla silloin tällöin luonnonvaraisena esiintyy. Se siitä luomusta.




Iberico possun liha on selkeästi rasvaisempaa kuin hookoon rypsiporsas. Rasva on myös koostumukseltaan erilaista – se sulaa huomattavan alhaisessa lämpötilassa. Uskon vakaasti, että se saa myös ravitsemusterapeuttien siunauksen. Liha on normipossua punaisempaa, verrattavissa villisikaan. Maku on taivaallinen. Nyt rillattiin Iberico-possun lapaa, eli presaa.

Iberico Presa – Resepti


  • Iberico possun Presa
  • Hiiligrilli
  • lihalämpömittari
  • Suolaa
  • Pippuria


Grillaa lihaa, kunnes sen sisälämpötila kipuaa 52 °C, asteeseen. Kääri se folioon, ja anna vetäytyä noin 15-20 min. Thats all. Itse tein bearnaise-soosia, perunasalaattia ja grillattuja tomaatteja lisäkkeeksi. Tee mitä haluat, kunhan et käytä vahvoja mausteita. Iberico possun pähkinäinen aromi ei kaipaa juuri muuta kuin suolaa ja pikkaisen pippuria.



Vaikka tässä nyt paasaan elitistisesti hiiligrillin puolesta, niin olen tosissani. Kaasulla grillaaminen EI ole grillaamista. Aikansa ja paikkansa silläkin mutta ei nyt.



sunnuntai 14. kesäkuuta 2015

Chimichurri



Ideana oli valmistaa Argentiinalaisesti picanhaa chimichurri-voissa. Valitettavasti kotimainen picanha oli leikattu väärin ja/tai oli rasvaton kimpale jonka raakakypsytys oli jäänyt pahasti kesken. Naudanlihaa tulee raakakypsyttää niin kauan, että Eviran valvojat saavat jo pelkästä ajatuksesta löysät housuun. Punaisen lihan kanssa tuoreus ei ole valttia, taiteillaan sen kanssa onko liha jo mätää.
Koska ”picanha” päätyi pataan, niin chimichurri sai maustaa grillattua kanaa, sopii toki myös siihen.




Chimichurri-voi

Chimichurri on Argentiinasta kotoisin oleva yksinkertainen mutta toki maukas mautekastike lihalle. Oikeaa versiota siitä ei olekaan, joten käytin luovuuttani ja sekoitin sen sulaan voihin, voi kun on aina hyvää. Sopii hyvin lihalle, kanalle ja kalalle. Voi tekee kastikkeesta hieman intensiivisemmän makuisen, mutta menettää hieman raikkauttaan.


  • Voita
  • Korianteria
  • Persiljaa
  • Tuoretta chiliä
  • Valkosipulia
  • Oliiviöljyä
  • Valkoviinietikkaa
  • Juustokuminaa
  • Sitruunankuorta
  • Viinietikkaa
  • Suolaa


Sekoita ainekset keskenään ja lisää lopuksi voisula. Anna maustua noin vuorokauden ennen käyttöä.

Avokadomajoneesi


  • Munaa
  • Öljyä
  • Suolaa
  • Valkopippuria
  • Tippa hunajaa
  • Sitruunamehua
  • Avokadoa muhennettuna
  • Valmista majoneesi ja sekoita mukaan avokadoa 


tiistai 2. kesäkuuta 2015

Beef Stroganoff





Beef Stroganoff eli Stroganovin pihvi on yksi tunnetuimmista Venäläisistä ruokalajeista. Ruoan on kehittänyt Ranskalainen kokki 1800-luvun lopulla Stroganoff nimiselle kreiville. Ruokaa on varioitu maailman sivun ja Ruotsissa stroganoffia tehdään jopa falukorvista. Yleisemmin nimeä stroganoff käytetään mistä tahansa liha padasta ja variaatioita on useita. Stroganoff ei alun perin ollut kuitenkaan mikään haudutettu lihapata – se valmistettiin naudan sisäfileestä. Sisäfilee on siitä jännä aines, että se on mehukas korkeintaan puolikypsänä, mutta muuttuu kypsänä kengänpohjaksi. Siksi lihasuikaleet vain käytetään pannussa ruskeiksi päältä, ja muu sössö sekoitetaan siihen vasta juuri ennen tarjoilua. Mausteeksi stroganoffiin kuuluu ehdottomasti sinappi (Ranska) ja sienet (Venäjä).

Vaikka nyt tehdäänkin stroganoffia neukkukuution reseptillä, niin sieniä ei ollut käytettävissä. Neukkukuutiossa ei muutenkaan mahorkka pala, balalaika soi, eikä setä Lenin ole makuuhuoneen seinällä valvomassa kuinka proletaarit yhtyy, joten sallittakoon sienten puute ja muut variaatiot.
Stroganoff tehtiin Kiska.fi:n käsinpoimimaa Pargas Gårdin ylämaankarjan (Highland Cattle) leikkolihasta. Leikkoliha on sitä lihaa joka jää yli kun ”arvokkaampia” ruhonosia leikataan. Niissä on usein jäljellä rasvaa ja kalvoja, mutta myös makua. Haudutuksen pitää olla pitkä ja lempeä.

Beef Stroganoff à la neukkukuutio


  • Pargas Gårdin ylämaankarjan leikkolihaa (muukin käy hätätapauksessa)
  • Voita
  • Dijon sinappia
  • Sipulia
  • Valkosipulia
  • Tomaattia
  • Tomaattipyreetä
  • Lihalientä
  • Suolaa & pippuria
  • Venäläisiä suolakurkkuja
  • Smetanaa
  • Tilliä




Ruskista lihapalat runsaassa voissa. Kalta tomaatit ja poista niistä siemenet, lisää pataan. Lisää sekaan silputtu sipuli, valkosipuli ja lihaliemi. Anna hautua niin, että lihat ovat mureita. Lisää lopussa smetana, suolakurkut ja tilli nätisti päälle.