 |
Edustava julkisivu |
Fine diningin isänä voidaan pitää Lyonilaista keittiömestaria Paul Bocusea kun hän keksi luoda pikkuriikkisiä annoksia Concorden ensilennolle vuonna 1969. Fine diningin degeneroituneena derivaattana voidaan pitää mm. molekyylikeittiötä jolloin annokset pienenivät entisestään ja ruoan valmistusmenetelmillä ei ollut enää mitään tekemistä oikean ruoanlaiton kanssa. Paul Bocusen ansiot keittiön puolella ovat kuitenkin kiistattomat ja hän onkin myöhemmin paljastanut tarkoittaneensa koko fine diningin ihan vaan vitsiksi, jossa ”mitään ei ole lautasella mutta kaikki laskussa”. Rakkaudella tehty, pitkään muhinut rustiikkinen Burgundinpata on enemmän Bocusen mieleen kuin molekyylikeittiöiden tuotokset, joiden valmistusmenetelmät muistuttavat lähinnä sitä mitä lääketehtaiden laboratorioissa tapahtuu.
 |
Lohikeitto ja ruisleipää |
Helsingistä löytyy onneksi nk. klassikkoravintoloita, joissa
ei edellä mainituista muoti-ilmiöistä ole koskaan kuultukaan. Tällaisia ovat
mm. Sea Horse, Elite, Salve , Kolme Kruunua jne. Nyt arvosteltavana oleva
Kannas kuuluu ehdottomasti tähän klassikkoryhmään vaikka toimikin pitkään
keskikaljajuottolana tässä välillä. Annokset ovat perinteisiä, maukkaita,
reilun kokoisia ja kohtuullisesti hinnoiteltuja, joskaan eivät kuitenkaan
halpoja. Laatu maksaa. Erityismaininnan saa erinomaisesti valmistettu naudan
maksa, koska maksan voi pilata niin monella tapaa, Kannaksessa eivät pilanneet.
Ruokalista noudattaa perinteitä hyvällä
tavalla annoksilla jotka kuka tahansa osaa lausua ja nimet kertovat selkeästi
millaisesta ruoasta on kyse. Silakkapihvit, lihapullat, lohikeitto, pyttipannu
jne. Reilu meininki!
 |
Etanapannu |
 |
Maksoi vaivan |
 |
Jäätelö |
Kommentit
Lähetä kommentti