Calamares Fritos ja muuta Välimereltä

Uutisissa pöhistään nyt oikein tuelta Kreikasta. Kreikka on kuin nuoripari joka on huijannut rahaa pankinjohtajalta kuvitteellisilla tuloillaan saadakseen suurempaa asuntolainaa kuin mihin heillä on varaa. Vähän aikaa on tietysti kivaa peuhata uuden talon poreammeessa eukalyptuksen tuoksussa, mutta jossain vaiheessa realiteetti lyö krapulan lailla päälle, eikä lyhennyksiä pystytä enää suorittamaan. Tässä vaiheessa pankinjohtajina ovat muut euromaat, jotka tahoillaan puntaroivat, että annetaanko juhlien jatkua vai puhalletaanko peli poikki ja pannaan kämppä lihoiksi. Nuorenparin mielestä tämä on käsittämätöntä, koska heidän mielestään pankinjohtajan olisi pitänyt ottaa tarkemmin selvää heidän taustoistaan ennen kuin lainaa menevät myöntämään. Vähän kuin Savolaisen pulputus jossa vastuu on kuuntelijalla. Sitä paitsi poreammeen lämpimässä vedessä on kovin mukava kylpeä.

Se mikä meiltä Suomalaisilta on kokonaan jäänyt tässä ymmärtämättä, on velan käsite. Meille velka on jotain konkreettista joka tulee maksaa takaisin. Eihän se nyt niin mene. Asuntolaina painaa paljon enemmän hartiapankilla älväritalon rakentaneen velallisen hartioilla Karkkilan marraskuisessa räntäsateessa kuin Mandrakin leudossa satamassa viinirypäleiden alla. Mandrakin satamassa frappe-lasin ääressä ne velatkin tuntuvat saatavilta ihan eri tavalla kuin juuri suolatulla Tuusulantiellä Nissan Käskain ratissa pimeässä aamuruuhkassa. Se, että Nissan oli järkiostos 6 pinnan korolla ja viiden vuoden maksuajalla ei lohduta lainkaan.

Se mikä minua tässä nyt eniten ärsyttää on, että vaikka olemme pumpanneet Kreikkalaisille säkkikaupalla (velka)rahaa, eivät he voi lähettää meille edes hitusta heidän kesästään. Kostoksi aion mennä ensi viikolla paikan päälle lämmöstä nauttimaan ja loihtia nyt ruokaa heidän tyylillään.

Calamares Fritos

Ruokalaji joka on tunnettu jokaisessa maassa jossa on edes hitunen rantaa Välimerelle päin. Olen syönyt sitä Espanjassa, Italiassa, Albaniassa, Sloveniassa, Kreikassa ja Kyproksella. Oletan, että valmistustapa on peräisin eteläisestä Espanjasta jossa kaikki suuhunpantava menee rasvakeittimen kautta. Suomesta saa pakasteena ihan kelvollisia valmiiksi leikattuja kalmareita. Sivistysmaissa niitä saa tuoreena kalatiskiltä. Jos perkaat sen itse, niin sen pitää kääntää ”sisältä ulos” niin kuin sukka ja poistaa sisällä oleva ”pleksi”. Leivitä renkaat vehnäjauhoissa joka on maustettu valkopippurilla ja jauhetuilla fenkolinsiemenillä. Friteeraa kuumassa öljyssä taiteillen sen kanssa, että eivät mene yli. Mustekala on sitkeää, sen kuulukin olla. Reipas friteeraus tekee niistä herkullisen rapean sitkeitä.

Kreikkalainen salaatti

Jokainen tietää ainesosat kreikkalaiseen salaattiin. Hyvä kreikkalainen salaatti tehdään hyvistä aineksista. Eli tähän aikaan vuodesta kevätsipulista, hyvistä tomaateista ja oikeasta feta-juustosta. Tarvittava fetan määrä käy kuvista ilmi.

Harissa

Harissa on välimerellinen (kotoisin Tunisiasta tai jostain Afrikasta?) chilitahna joka sopii tähän mainiosti. Ohjeet siihen vaikka täältä: http://peterinperiaate.blogspot.fi/2014/07/poltetun-maan-chili-kastike.html

Aioli

Aioli on ranskalainen valkosipulitahna jonka espanjalaisessa versiossa on majoneesiin sekoitettu. Neukkukuutiossa siihen lisätään vielä rakuunaa.