Iberico possu




Iberico possu. Possujen Rolls Royce. Japanilaisilla on Kobe-härkänsä mutta Espanjalaisilla on Iberico-possu. Muualla Iberico-possu tunnetaan paremmin herkullisesta fermentoidusta kinkustaan (Pata Negra, Bellota), mutta possusta riittää muutakin hyvää syötäväksi. Parasta kaikessa on se, että Iberico-possu ei ole virallisesti luomua, joten Punavuoren hipsterit jäävät tästä kaikesta paitsi. Iberico possut elävät vapaasti Leonin aroilla, syövät enimmäkseen tammenterhoja (joka myös lihassa maistuu) ja liikkuvat päivittäin useita kilometrejä tammenterhojen ja juomapaikan välillä. Luomua se ei ole, sillä kasvattaja ei voi taata, etteikö jokin possuista välillä pistä poskeensa heinikosta löytämäänsä silakkarehua tai Saarioisten lihaperunasoselaatikkoa. Silakkarehua kun Leonin aron heinikolla silloin tällöin luonnonvaraisena esiintyy. Se siitä luomusta.




Iberico possun liha on selkeästi rasvaisempaa kuin hookoon rypsiporsas. Rasva on myös koostumukseltaan erilaista – se sulaa huomattavan alhaisessa lämpötilassa. Uskon vakaasti, että se saa myös ravitsemusterapeuttien siunauksen. Liha on normipossua punaisempaa, verrattavissa villisikaan. Maku on taivaallinen. Nyt rillattiin Iberico-possun lapaa, eli presaa.

Iberico Presa – Resepti


  • Iberico possun Presa
  • Hiiligrilli
  • lihalämpömittari
  • Suolaa
  • Pippuria


Grillaa lihaa, kunnes sen sisälämpötila kipuaa 52 °C, asteeseen. Kääri se folioon, ja anna vetäytyä noin 15-20 min. Thats all. Itse tein bearnaise-soosia, perunasalaattia ja grillattuja tomaatteja lisäkkeeksi. Tee mitä haluat, kunhan et käytä vahvoja mausteita. Iberico possun pähkinäinen aromi ei kaipaa juuri muuta kuin suolaa ja pikkaisen pippuria.



Vaikka tässä nyt paasaan elitistisesti hiiligrillin puolesta, niin olen tosissani. Kaasulla grillaaminen EI ole grillaamista. Aikansa ja paikkansa silläkin mutta ei nyt.



Kommentit

Suositut tekstit