Pizzaa tai Pitsaa

Pizza. Pizzaa on niitä viimeisiä pika/roska ruokia mitä en ole vielä blogissani käsitellyt, tähän on tietenkin olemassa hyvä syy. Normisuomalaisesta keittiöstä kun ei löydy välineitä pizzan tekoon, tästä kohta lisää.

Pizzan historia on hämärän peitossa. Leivänpala jonka päälle laitetaan erilaisia täytteitä ei ole mitään mikä pitäisi ”keksiä”. Yleisenä totuutena kuitenkin pidetään, että pizza jossain muodossaan on kotoisin etelä-italiasta, tämä ei varmaan ole kovin kaukana totuudesta, mutta nykyaikaisen pizzan historia on silti huomattavan lyhyt. Vielä 1800-luvun lopussa pizza oli makea, jälkiruokamainen leivos. Pizzan leviämistä maailmalle hidasti Italialaisten kotiseuturakkaus. Edes tänä päivänä jostain Toscanasta ei saa kunnollista pizza sitten millään, valmispohjaa Dr. Ötkerin tapaan ja silleen pizzanälkäisille turisteille. Suomen ensimmäinen pizzeria avattiin Haminassa vuonna 1961. Tuolloin Toscanassa ei pizzasta ollut vielä hajuakaan, Italialaiset suosivat paikallisia ruokia ja hyvä niin. Toscanassa syödään Toscanalaisia ruokia ja pizzaa saa Napolista (Roomasta toki myös).  Muutaman viime vuosikymmenen aikana pizza on levinnyt ympäri maailman ja valmistetaan paikallisten makutottumuksien mukaan.  Skotlannissa pizza on uppo-öljyssä keitettyä pakastepizzaa, Suomessa pizzaan laitetaan ananasta (yjäk). Jenkit kehittivät paksupohjaisen pannupizzan jne. Tällaisten kansallisten seikkailujen jälkeen Napolilainen Margherita joka symbolisoi Italian lipun värejä: Valkoinen(mozzarella), vihreä(basilika), punainen(tomaatti) ohuen pohjan päällä taitaa silti olla ”the way to go”.

Hyvä pizza on ohutpohjainen. Jauhot ovat hyvän sitkon mahdollistavia vehnäjauhoja. Suomesta sellaisia jauhoa saa tietenkin Lidlistä, mistäs muualta. Suomalainen tukiaisvehnä ei valitettavasti sovi pizzapohjan tekoon. Pizza paistetaan puu-uunissa. Ellei puu-uunia ole käytettävissä, niin hiiligrilli pizzakiven kanssa toimii ihan hyvin. Muussa tapauksessa on herttaisen yhdentekevää vaikka pizza paistetaan Agan kaasulla, Strömbergin talousuunissa tai Smegin ylihinnoitetussa ”pizzauunissa”. Kaasulla ja sähköllä saadaan aikaan piirakkaa, ei pizzaa. Saattaa kuulostaa hifistelyltä (ja hifistelyä tämä onkin), mutta ei palavaa puuta = ei pizzaa. Suomalainen pizzaketju Classic pizza tekee muuten kaiken oikein, mutta ne sähköuunit…

Pizza hiiligrillissä

Edellä annettiin reunaehdot, nyt seuraa omat mieltymykseni. Pizza ei välttämättä vaadi tomaattikastikepohjaa toimiakseen, mutta minun mielestä nimenomaan tomaattikastike on pizzan sielu ja sydän. Kunhan tomaattikastike on kunnossa, niin pizzan voi täyttää vaikka millä, ei nyt sentään ananaksella, mutta silti. Uunin/grillin tulee olla niin kuuma, että pizza paistuu reilussa minuutissa. Mustat, palaneet reunat ovat toivottuja.

Pizzapohja

• Lidlin vehnäjauhoja
• Hiivaa
• Vettä
• Oliiviöljyä
• Suolaa
• Siirappia/hunajaa

Tee pizzataikinasta hieman kiinteämpää kuin leipätaikinasta. Taikina saa mielellään olla valmista ja odottaa jääkaapissa jo muutaman päivän ennen paistamista, jolloin maitohappokäyminen tekee taikinasta hieman hapanta.

Tomaattikastike

• Paseerattua Tomaattia
• Tomaattipyrettä
• Woosteria
• Oliiviöljyä
• Pippuria
• Suolaa
• Sitruunamehua
• Anjovista (niitä välimeren suolattuja)

Sekoita tomaatit semipaksuksi tahnaksi. Lisää mausteet ja hienonna anjovikset sekaan. Levitä tomaattisose pizzan pohjaksi ennen muita täytteitä.