Steak Frites

Yleinen mielikuva ranskalaisesta keittiöstä on äärimmäisen hienostunut, perinteisiin tukeutuva ja monimutkainen työvaiheiltaan ennen kuin mitään saadaan lautaselle. Tämä kaikki on tietysti totta, mutta ranskalainen kansallisruoka on silti ihan jotain muuta: Steak Frites, eli pihvi ja ranskalaiset perunat. Steak Frites ranskalainen näkemys siitä mikä meille on lihapulla ja perunat. Tätä tarjoillaan jokaisessa bistrossa ja brasseriessa ympäri ranskanmaan.

Liha on naudan niskaa eli välikyljystä eli siis entrecôte. Välikyljys on rasvaista lihaa, joka jakaantuu kalvoilla neljää osaan ja keskellä on rasvaa, huomattavasti maukkaampaa kuin fileet. Liha on mureaa, jos hyvin raakakypsytetty ja senhän ranskalaiset osaavat. Huonolaatuinen välikyljys on yhtä kengänpohjaa. Tätä kengänpohjaa meillä valitettavasti myydään kaikkialla sillä verukkeella, että on kotimaista. Suomessa ei kerta kaikkiaan osata lihan raakakypsytystä tai lihan leikkaamista sitten millään. Liha on rasvatonta, sekin vähä rasva leikataan pois ja kaiken kukkuraksi raakakypsytys on olematonta. Lihaa pitäisi raakakypsyttää vähintään sellaiset 40 päivää ennen kuin se kelpaa pannulle, silloin liha on selkeästi hapanta, niin pitääkin. Eviran mielestä jo viikko on liikaa. Ranskassa liha laitetaan myyntiin silloin kun suomessa parasta ennen on jo mennyt. Ainoa lihatila Suomessa josta olen saanut hyvää lihaa on Jukan Kotiliha Punkalaitumella. Tästä on jo tovi aikaa ja Jukan kotisivut löivät nyt tyhjää. Toivottavasti jukka vielä teurastaa? Minä ostin coteet Lidlistä, Lidlistä saa vakiovalikoimana Irlantilaista, laadukasta välikyljystä 400g pakkauksissa. Hinta on tosin jopa Lidlille suolainen (+30 € kg) mutta laatu on hyvää. Suosittelen.

Tällainen yksinkertainen bistroruoka tarjotaan ranskassa ilman mitää kommervenkkejä- yksinkertaisimmillan paistettu pihvi ja perunat ilman mitää muuta. BEranaisekastike varmaan vielä sallitaan, mutta tämä parsa oli varmaan ihan liikaa.

Tällaisen ruoan kanssa sopii klassisen konstailematon Ranskalainen viini, joka on hyvää muttei mitään uberia. Hinta-laatusuhteeltaan erinomainen Château Fontesteau sopii tähän erinomaisesti. Klassinen Cabernet-Merlot rypälekombo, jossa täyteläisyyttä, muttei liikaa tanniineja. Tuoksu ja luonne silti taattua wanhaa mannerta.