How things work – osa 1. FIAT-raha
Sain palautetta, että blogissani kuvatut käsitteet ovat monelle outoja, enkä selitä niitä tarpeeksi. Myönnän näin olevan ja asia korjattakoon.
Länsimaissa käytössä olevaa rahajärjestelmää kutsutaan nimellä FIAT-raha, tarkemmin FIAT-raha ilman reservivaatimusta. Rahan arvoa ei ole sidottu mihinkään kuten esimerkiksi kultakannassa, vaan se kelluu kysynnän ja tarjonnan mukana. Kierrossa olevan rahan määrästä päättävät keskuspankki ja yksityiset pankit. Keskuspankki lisää rahan määrää inflaatiotavoitteen mukaan ja yksityiset pankit loihtivat rahaa luotonannolla.
Keskuspankin toiminnasta ja yksityisten pankkien oikeudesta luoda rahaa on liikkeellä niin paljon salaliittoteorioita ja väärinkäsityksiä, että asiaa on hyvä selvittää. Etenkin USA:n keskuspankin synnystä ja toiminnasta on liikkeellä paljon kummallisia tarinoita joista jotkin sivuavat jopa Kennedyn murhaa. Keskuspankin ”oikea” tehtävä on, kuten jo tässä tuli esiin, säädellä rahan määrää sekä stabilisoida taloutta. Keskuspankin vähemmän tunnettu, mutta ehkä kaikkein tärkein tehtävä on lisätä valtion varallisuutta ns. inflaatioverolla. Se ei ole mikään salaisuus, joten joudun tuottamaan salaliittolaisille pettymyksen. Keskuspankki voi tehdä rahaa usein tavoin: lainaamalla markkinoille, ostamalla valtion tai pankkien velkakirjoja (setelirahoitus), takaamalla lainoja jne. Tavallisin keino luoda rahaa on lainata sitä yksityisille pankeille, ohjauskorolla säädetään sen määrää. Inflaatioveron mekanismi on yksinkertainen. Valtio tarvitsee rahaa taisteluhelikoptereihin, valtio lainaa rahaa keskuspankilta (1) ja ostaa ne helikopterit. Koska keskuspankki loi rahat lainahetkellä, niin kierrossa olevan rahan määrä lisääntyy samassa kun helikopterit maksetaan. Jos rahan kvantiteettiteoriaan on luottaminen, niin tämä uusi kiertoon päästetty raha aiheuttaa inflaatiota. Näin inflaatio syö valtion velkaa. Vielä suurempi hyöty saadaan jos valtio ostaa helikopterit suoraan setelirahoituksella, koska rahan liikkeellelaskija kerää hyödyn ennen inflaation puraisua. Tätä taustaa vasten on helppo ymmärtää valtioiden rajaton elvytysinto – taatakseen inflaatioveron jatkumisen.
Kaikki raha saa siis alkunsa keskuspankista, mutta rahan tekeminen ei pääty tähän. Yksityiset pankit voivat lisätä kierrossa olevan rahan määrää luotonannolla (fractional-reserve banking). Mekanismi on usein väärin ymmärretty ja siitä keskustellaan vilkkaasti. Lyhyesti tämä tarkoittaa sitä, että jos pankilla on 100 rahaa omaa pääomaa voi pankki lainata ulos esim. 1500 rahaa riippuen vakavaraisuussäännöksistä. Tätä pankkien tapaa ”taikoa rahaa tyhjästä” kritisoidaan usein, asia ei kuitenkaan ole niin yksiselitteinen. Jos järjestelmä toimii niin kuin pitää, rahoja ei suinkaan luoda mielivaltaisesti tyhjästä. Kun pankki lainaa rahaa (joita sillä ei siis ole) perustuu lainaus lainanottajan takaisinmaksukykyyn, takauksiin ja luottamukseen. Voidaan kuvitella, että takaisinmaksukyky, luottamus ja takaukset ovat varallisuutta jonka pankki vaihtaa likvidiin muotoon eli rahaan. Hyvin toimiessaan (lue:niin pitkään kun lainat maksetaan takaisin) tällainen pankkijärjestelmä on hyvin dynaaminen.
Toinen usein väärinymmärretty asia on tämä koron käsite. Kaikki raha luodaan velasta, mutta rahaa korkojen maksamiseen ei luoda missään. Ainoa keino maksaa erääntyvät korot on ottaa lisää velkaa jolloin järjestelmä pysyy pystyssä ainoastaan niin pitkään kun uutta velkarahaa valuu järjestelmään jatkuvasti. Asia ei kuitenkaan mene ihan niin.
Oletetaan, että otat pankista lainaa 12 000 rahaa vuoden maksuajalla. Lainaa lyhennät 1 000 rahaa kuussa ja korkoihin menee 100 rahaa kuussa. Rahaa luotiin alussa 12 000 ja takaisin pitäisi maksaa 13200. Tulosi eivät riitä enää korkojen maksuun, joten saat extratyötä siitä pankista josta lainasit rahat. pankki maksaa palkkaa sinulle 100 rahaa kuussa, josta sitten tunnollisesti maksat lainan korot kerran kuussa. Tämä 100 rahaa sitten pomppii edestakaisin sinun ja pankin välillä kunnes laina on maksettu. Rahoja korkoihin ei tarvinnut lainata mistään. Yksinkertaisuuden vuoksi otin esimerkkiin saman pankin kuin mistä rahat lainattiin. Oikeasti sillä ei ole merkitystä mistä nämä rahat tienattiin.
FIAT-rahajärjestelmän suurin heikkous on vallan kerääntyminen pienelle joukolle, pahimmassa tapauksessa yhdelle ihmiselle (2). Alan Greenspan piti vuosikausia keskuspankin korkoja liian alhaalla, huomattavasti markkinakorkoja alemmalla tasolla. Halpa raha kanavoituu helposti virheinvestointeihin ja arvostuskupliin. Hintojen noustessa pankkien vakavaraisuussäännökset lasketaan pieleen, koska ne perustuvat ylihinnoiteltuihin omaisuuseriin kuten kiinteistöihin. Nousukaudella vakavaraisuussäädökset koetaan rasitteeksi, jolloin ne kierretään mm. shadow bankingillä jotka ovat (olivat) valvonnan ulkopuolella mutta siltikin legitiimejä luotottajia. Eli kyse ei ole mistään salaliitosta vaan ainoastaan vikaherkästä järjestelmästä. Nimi FIAT todellakin tekee tässä oikeutta.
Länsimaissa käytössä olevaa rahajärjestelmää kutsutaan nimellä FIAT-raha, tarkemmin FIAT-raha ilman reservivaatimusta. Rahan arvoa ei ole sidottu mihinkään kuten esimerkiksi kultakannassa, vaan se kelluu kysynnän ja tarjonnan mukana. Kierrossa olevan rahan määrästä päättävät keskuspankki ja yksityiset pankit. Keskuspankki lisää rahan määrää inflaatiotavoitteen mukaan ja yksityiset pankit loihtivat rahaa luotonannolla.
Keskuspankin toiminnasta ja yksityisten pankkien oikeudesta luoda rahaa on liikkeellä niin paljon salaliittoteorioita ja väärinkäsityksiä, että asiaa on hyvä selvittää. Etenkin USA:n keskuspankin synnystä ja toiminnasta on liikkeellä paljon kummallisia tarinoita joista jotkin sivuavat jopa Kennedyn murhaa. Keskuspankin ”oikea” tehtävä on, kuten jo tässä tuli esiin, säädellä rahan määrää sekä stabilisoida taloutta. Keskuspankin vähemmän tunnettu, mutta ehkä kaikkein tärkein tehtävä on lisätä valtion varallisuutta ns. inflaatioverolla. Se ei ole mikään salaisuus, joten joudun tuottamaan salaliittolaisille pettymyksen. Keskuspankki voi tehdä rahaa usein tavoin: lainaamalla markkinoille, ostamalla valtion tai pankkien velkakirjoja (setelirahoitus), takaamalla lainoja jne. Tavallisin keino luoda rahaa on lainata sitä yksityisille pankeille, ohjauskorolla säädetään sen määrää. Inflaatioveron mekanismi on yksinkertainen. Valtio tarvitsee rahaa taisteluhelikoptereihin, valtio lainaa rahaa keskuspankilta (1) ja ostaa ne helikopterit. Koska keskuspankki loi rahat lainahetkellä, niin kierrossa olevan rahan määrä lisääntyy samassa kun helikopterit maksetaan. Jos rahan kvantiteettiteoriaan on luottaminen, niin tämä uusi kiertoon päästetty raha aiheuttaa inflaatiota. Näin inflaatio syö valtion velkaa. Vielä suurempi hyöty saadaan jos valtio ostaa helikopterit suoraan setelirahoituksella, koska rahan liikkeellelaskija kerää hyödyn ennen inflaation puraisua. Tätä taustaa vasten on helppo ymmärtää valtioiden rajaton elvytysinto – taatakseen inflaatioveron jatkumisen.
Kaikki raha saa siis alkunsa keskuspankista, mutta rahan tekeminen ei pääty tähän. Yksityiset pankit voivat lisätä kierrossa olevan rahan määrää luotonannolla (fractional-reserve banking). Mekanismi on usein väärin ymmärretty ja siitä keskustellaan vilkkaasti. Lyhyesti tämä tarkoittaa sitä, että jos pankilla on 100 rahaa omaa pääomaa voi pankki lainata ulos esim. 1500 rahaa riippuen vakavaraisuussäännöksistä. Tätä pankkien tapaa ”taikoa rahaa tyhjästä” kritisoidaan usein, asia ei kuitenkaan ole niin yksiselitteinen. Jos järjestelmä toimii niin kuin pitää, rahoja ei suinkaan luoda mielivaltaisesti tyhjästä. Kun pankki lainaa rahaa (joita sillä ei siis ole) perustuu lainaus lainanottajan takaisinmaksukykyyn, takauksiin ja luottamukseen. Voidaan kuvitella, että takaisinmaksukyky, luottamus ja takaukset ovat varallisuutta jonka pankki vaihtaa likvidiin muotoon eli rahaan. Hyvin toimiessaan (lue:niin pitkään kun lainat maksetaan takaisin) tällainen pankkijärjestelmä on hyvin dynaaminen.
Toinen usein väärinymmärretty asia on tämä koron käsite. Kaikki raha luodaan velasta, mutta rahaa korkojen maksamiseen ei luoda missään. Ainoa keino maksaa erääntyvät korot on ottaa lisää velkaa jolloin järjestelmä pysyy pystyssä ainoastaan niin pitkään kun uutta velkarahaa valuu järjestelmään jatkuvasti. Asia ei kuitenkaan mene ihan niin.
Oletetaan, että otat pankista lainaa 12 000 rahaa vuoden maksuajalla. Lainaa lyhennät 1 000 rahaa kuussa ja korkoihin menee 100 rahaa kuussa. Rahaa luotiin alussa 12 000 ja takaisin pitäisi maksaa 13200. Tulosi eivät riitä enää korkojen maksuun, joten saat extratyötä siitä pankista josta lainasit rahat. pankki maksaa palkkaa sinulle 100 rahaa kuussa, josta sitten tunnollisesti maksat lainan korot kerran kuussa. Tämä 100 rahaa sitten pomppii edestakaisin sinun ja pankin välillä kunnes laina on maksettu. Rahoja korkoihin ei tarvinnut lainata mistään. Yksinkertaisuuden vuoksi otin esimerkkiin saman pankin kuin mistä rahat lainattiin. Oikeasti sillä ei ole merkitystä mistä nämä rahat tienattiin.
FIAT-rahajärjestelmän suurin heikkous on vallan kerääntyminen pienelle joukolle, pahimmassa tapauksessa yhdelle ihmiselle (2). Alan Greenspan piti vuosikausia keskuspankin korkoja liian alhaalla, huomattavasti markkinakorkoja alemmalla tasolla. Halpa raha kanavoituu helposti virheinvestointeihin ja arvostuskupliin. Hintojen noustessa pankkien vakavaraisuussäännökset lasketaan pieleen, koska ne perustuvat ylihinnoiteltuihin omaisuuseriin kuten kiinteistöihin. Nousukaudella vakavaraisuussäädökset koetaan rasitteeksi, jolloin ne kierretään mm. shadow bankingillä jotka ovat (olivat) valvonnan ulkopuolella mutta siltikin legitiimejä luotottajia. Eli kyse ei ole mistään salaliitosta vaan ainoastaan vikaherkästä järjestelmästä. Nimi FIAT todellakin tekee tässä oikeutta.
(1) Valtio ei lainaa suoraan keskuspankilta, mutta kirjoitan niin yksinkertaistaakseni esimerkkiä
(2) Vallan keskittymisen suurin riski ei ole korruptiossa, vaan siinä, että pätemättömyyden taso ei säästä ketään.
Artikkelin virheet asiaan perehtyneeltä kaveriltani :
VastaaPoista1) "Kaikki raha saa siis alkunsa keskuspankista".
Ei - raha saa valtaosin alkunsa nimenomaan yksityisten pankkien lainan annon kautta.
2) "Kaikki raha luodaan velasta, mutta rahaa korkojen maksamiseen ei luoda missään."
ja korjaukseksi tähän artikkelissa väitetään että
"pankki maksaa palkkaa sinulle 100 rahaa kuussa"
Ei - pankki ei voi maksaa tässä hypoteettisessa tilanteessa palkkaa sinulle koska tässä hypoteettisessa maailmassa ei ole tuota 100 rahaa, eikä pankki voi luoda sitä rahaa mitenkään muuten kuin antamalla lainaa.