Vapaan markkinatalouden loppu – vai kenen se oli?

Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) tekemän arvo- ja asennetutkimuksen mukaan täysin vapaa markkinatalous saa kansalaisilta jyrkän tuomion. Täysin vapaata markkinataloutta pidetään myös nykyisen talouskriisin aiheuttajana samaisen tutkimuksen mukaan.

Vapaata markkinataloutta on paha mennä syyttämään, koska sitä ei sellaisenaan missään sovelleta. Kaikki länsimaiset taloudet ovat sekatalouksia, jotka sisältävät kapitalistisia ja sosialistisia piirteitä. Sekataloudessa on epäterveitä piirteitä, jotka saavat aikaan erilaisia ei-toivottuja ilmiöitä. Puhdas markkinatalous tai sosialismi ei kärsi ”omatekoisista” talouskriiseistä.

Valtiot (ei markkinatalous) luopuivat kommoditeettirahasta ja perustivat keskuspankit rahoittaakseen omia kulujaan yksinkertaisesti painamalla rahaa. Tämä aiheuttaa inflaatiota, joka on ”hiljainen vero” valtiolle. Keskuspankki painaa rahaa valtion kassaan, valtio rahoittaa sillä hankkeensa ja tulee samalla laittaneeksi uunituoreet rahat kiertoon. Kiertoon lisätty raha inflatoituu vähitellen, joten liikkeellelaskija=valtio sai hyödyn itselleen, jonka kansalaiset maksavat rahanarvon alentumisella. Keskuspankit ovat valtiollisen intressin piirissä, vapaassa markkinataloudessa ei keskuspankilla ole asemaa. Mukavampaahan rahaa on taikoa, kuin kerätä ne veronmaksajilta suoraan.  Inflaatiovero on myös syynä aivan järjettömään elvytysintoon talouskriiseissä. Deflaatiossa ei valtio saa tuloja. Deflaatio ei ole markkinatalouden vihollinen, mutta valtiontalouden vihollinen se on. Valtio on myös suuri lainaaja yksityisiltä pankeilta, joten on valtion etu, että pankit pystyvät lainaa helposti myöntämään. Älytön pankkimatematiikka onkin varmaan suurin yksittäinen syy talouskriiseihin.

Pekka tallettaa 100 € pankkiin ja pankki lainaa siitä 50€ Mikolle. Pekka suunnittelee taloutensa ikään kuin hänellä edelleen olisi se 100 €, koska se on milloin tahansa hänen nostettavissaan. Myös Mikko suunnittelee taloutensa sen mukaan, että hänellä on 50 € käytettävissään. Rahaa on oikeasti 100 €, mutta talous toimii sen mukaan kuin sitä olisi 150 €, vaikka mitään ei ole säästetty tai tuotettu.  Oikea maailma on vielä raadollisempi, koska pankit lainaavat ulos talletetun summan moninkertaisesti. Näin he voivat tehdä, koska keskuspankki takaa likviditeetin Bank run tilanteessa. Eli valtioiden sääntelemä (suojaama) pankkipolitiikka altistaa talouskuplille, luoden valheellisen varallisuudentunteen joka johtaa virheinvestointeihin. Näitä ylilyöntejä yritetään sitten estää epäonnistuneilla vakavaraisuussäännöksillä. Huonoa sääntelyä yritetään paikata lisäämällä huonoa sääntelyä. Vapaassa markkinataloudessa ei kenelläkään ole monopolia rahan luomiseen.

Nykyisen talouskriisin lähtölaskenta alkoi ihan konkreettisesti valtion sääntelyllä. Yhdysvaltalaiset asuntolainoja rahoittavat yhtiöt Fannie Mae ja Freddie Mac perustettiin valtion toimesta toteuttamaan amerikkalaista unelmaa, eli omaa asuntoa kaikille, oli varaa tai ei. Pankkeja uhattiin jopa syrjintäsakoilla, elleivät he lainanneet rahaa maksukyvyttömille (Community Reinvestment  Act). Ei aivan täytä vapaan markkinatalouden tunnusmerkkejä tämäkään. Toki on niin, että lainojen jälleenmyynti, luottoluokitusten uudelleenreittaus, massiiviset johdannaisviritelmät jne. oli puhdasta markkinataloutta ahneimmillaan, mutta sääntely antoi siihen tilaisuuden. USAn keskuspankki FED heivasi Alan Greenspanin johdolla lisää vettä myllyyn pitämällä korot keinotekoisen alhaalla. Osoittaa huonoa harkintakykyä syyttää vapaata markkinataloutta jos rahamarkkinoiden vahvin ase (keskuspankin korkopolitiikka) on käytännössä yhden miehen käsissä. Koska vapaa markkinatalous tunnustaa ihmisen ahneuden, eliminoi se sen haitat parhaansa mukaan. Suunnitelmatalous taas ei tätä tunnusta, joten sekatalous mahdollistaa kaikki ikävät lieveilmiöt yhdistämällä molempien huonot puolet.

Tieto siitä, että jotain toimialaa (pankkeja) suojellaan valtion toimesta, johtaa sellaiseen riskinottoon, jota vapaassa markkinataloudessa ei koskaan otettaisi. Vapaassa markkinataloudessa pankkien konkurssi ei eroaisi minkään muun toimialan konkurssista. Nyt pankkien konkurssisuoja yhdistettynä kuluttajien talletussuojaan asettaa ne melko erikoiseen asemaan, joka ei todellakaan olisi vapaassa markkinataloudessa mahdollinen. Nyt olemme ajaneet pankit sellaiseen erikoisasemaan, ettei niitä uskalleta päästää konkurssiin. Epätoivoiset pelastusyritykset pidentävät taantumaa yli ”luonnollisen”. Talouskasvu ei pääse käyntiin, koska pahoin tulehtuneet pankit ovat sen esteenä. Mutta kaataakaan niitä ei voi?

En ymmärrä kuinka kukaan voi vakavissaan edes ehdottaa säänneltyä markkinataloutta suojellakseen sitä omilta virheiltään. Silloin pätee olettamus, että poliitikot ja byrokraatit tietävät markkinoita paremmin kuinka resursseja kohdennetaan. Konkurssikypsän autoteollisuuden tukeminen verorahoilla on loistava esimerkki järjettömästä toiminnasta. Jos GM tarvitsee bailout-rahaa 30 Mrd, niin mitä jos ne annettaisiin suoraan työntekijöille ja päästettäisiin firma ansaittuun lepoon?  GM työllistää 300000 ihmistä, se tekisi 100000 taalaa työntekijää kohden. Olisi toki epäreilua jakaa rahaa joillekin, toisten jäädessä ilman, mutta tästä on kyse.

Valtiovallan puuttuminen talouteen on mielestäni perusteltua silloin, jos se tehdään esimerkiksi ilmastollisista syistä. Valtiovallan tehtäviin kuuluu asettaa säädöksiä joissa rajoitetaan esimerkiksi hiilidioksidipäästöjä. Vapaa markkinatalous ei sitä itse rajoita, ellei kuluttaja ole valmis siitä vapaaehtoisesti maksamaan. Metsään mennään silloin jos valtiovalta puuttuu talouteen fiskaalisella stimuloinnilla kuten verohelpotuksin, koska sellainen mahdollistaa väärinkäytökset ja sitä kautta virheinvestoinnit.

Kommentit

Suositut tekstit