Zimbabwe School of Economics

Taloustiede on  (diplomi)insinööriystäväni mielestä ns. mututiede.  Oikean tieteen kovimpaan ytimeen kuuluvat matematiikka ja logiikka. Kovaa tiedettä ovat myös luonnontieteet ja siitä sovelletut tieteet kuten lääketiede. Kovia tieteitä EIVÄT ole kulttuurintutkimus, teologia, naistutkimus… pitääkö tätä jatkaa? täyttä huuhaata kaikki, taloustiede mukaan lukien. Jos tieteen määritelmänä pidetään eksaktiutta, järjestelmällisyyttä, toistettavuutta jne. niin taloustieteillä ei ole mitään mahdollisuuksia tähän joukkoon.  Samaisesta syystä taloustieteissä on monia eri suuntiin vetäviä koulukuntia. On klassista taloustiedettä (uutta ja vanhaa), keynesiläistä, marxilaista, itävaltalaista… Joissain koulukunnissa on selkeästi havaittava ideologinen arvolataus, toiset pyrkivät olemaan arvoneutraaleja pyrkien puhtaaseen empirismiin. Eräät suuntaukset, kuten keynesiläisyys taas on niin vaikeaselkoista ja monitulkintaista, että sillä voidaan selittää lähes mitä tahansa (Occamin partaveitsi).

Taloustieteensä lukeneet keskuspankkien johtajat ovat laskeneet ohjauskorot nollaan. Siis nollaan? Mitä se tarkoittaa? Pankkikriisissä rahan määrä sekä kiertonopeus sakkaavat. Talous yskii koska ei ole rahaa, tai jos on, sitä ei käytetä. Keskuspankit yrittävät saada talouden taas liikkeelle laskemalla korkoja eli rahan hintaa. Talousteoria opettaa, että jos hintaa lasketaan niin kauppa käy. Nyt annetaan ilmaiseksi, eikä kauppa silti käy. Miksi? Alhaisilla tai nollakoroilla (ZIRP) tarjotaan halvalla lisää velkaa jo korviaan myöten veloissa olevalle kansalle. Jos muki on jo täynnä, ei sinne kannata enää lisää lorottaa. Kun nollakorko ei tepsi, siirrytään seuraavaksi ”järeämpiin keinoihin”, eli mennään alle nollan. Tämä tarkoittaa suoraa setelirahoitusta. Setelirahoituksessa keskuspankki ostaa valtion velkapapereita. Toisin sanoen painaa rahaa.

Tässä vaiheessa on hyvä palauttaa mieliin rahan kvantiteettiteoria, jonka mukaan markkinoilla olevan rahan määrä verrattuna markkinoilla tarjolla olevien hyödykkeiden määrään määrää yleisen kuluttajahintatason. Toki on niin, että pelkkä markkinoilla oleva rahan määrä ei yksistään merkitse mitään, vaan rahan määrä yhdistettynä sen kiertonopeuteen on merkitsevä. Weimarin Saksassa hyperinflaatio alkoi juuri näin. Aluksi katteettoman rahan pumppaaminen markkinoille ei juuri vaikuttanut mihinkään. Ennen inflaatioita koettiin lyhyt deflatorinen vaihe jonka jälkeen inflaatio lähti liikkeelle. Inflaation kiihtyessä luottamus rahaan hupeni. Tämä sai aikaan, että ihmiset yrittivät paniikissa vaihtaa rahansa mihin tahansa jolla on pysyvää arvoa. Koruihin, kiinteistöihin, maahan,etc. Rahamäärän kasvu yhdistettynä räjähdysmäiseen kiertonopeuden kasvuun sai aikaan ilmiön jota hyperinflaatioksi kutsutaan. Setelirahoitus on kuin nukkuvaa karhua tökkisi, kun sen saa hereille, sitä ei pysäytä mikään.


Zimbabwe School of Economics

ZIRP (Zero interest rate policy)
Hyperinflaatio

Kommentit

Suositut tekstit