Ylikertoimen metsästys
Voitollinen vedonlyönti on periaatteessa hyvin helppoa. Pelataan ainoastaan sellaisia kohteita, jotka osuvat useimmin kuin 1/kerroin. Tällaisia kutsutaan ylikertoimiksi, englanniksi ”value bet”. Jorma Vuoksenmaa opetti tämän ylikertoimen käsitteen aikoinaan suomalaiselle pelikansalle niin hyvin, että periaatteita tuskin täytyy käydä läpi sen tarkemmin. Mikäli käsite ei ole tuttu, kannattaa perusteet lukea esim. täältä:
Sen sijaan nyt keskitytään ylikertoimen syvällisempään pohdintaan. Ylikertoimen määrittely esimerkiksi noppapeleissä, ruletissa tai jopa pokerissa on hyvin helppoa koska kaikki alkuarvot todennäköisyyden määrittelemiseksi ovat tiedossa. Toisin on urheiluvedonlyönnissä jossa lopputulokseen vaikuttavia tekijöitä on käytännössä ääretön määrä. Usein kuulee pelurien puhuvan jonkin ottelun (esim. jalkapallo) absoluuttisesta todennäköisyysjakaumasta tai ”oikeista” kertoimista. Sellaisia ei ole olemassakaan!
Otetaan esimerkki. Tehtävänä on lyödä vetoa jalkapallo-ottelun kotivoitosta. Ainoa asia joka on tiedossamme, että kyseessä on jokin Eurooppalainen jalkapallo-liiga. Näillä lähtötiedoilla voimme arvioida, että todennäköisyys kotivoitolle on 45 %. Eli rehellinen kerroin on noin 2,3. Sitä suurempi kerroin on ylikerroin ja pienempi vastikään alikerroin jota ei siis kannata pelata. Nyt onkin niin, että joku parempi pelaaja on tutkinut asiaa tarkemmin ja tietää, että kyseessä on Itävallan liiga jossa kotivoittojen osuus on 56 %. Silloin kerroinrajaksi riittää 1,8. Kolmas edellisiä parempi pelaaja on tehnyt kotiläksynsä ja tietää, että kyseessä on ottelu Rapid Wien – Altach. Kerroinrajaksi riittää 1,15! Tätä ketjua voidaan periaatteessa jatkaa periaatteessa vaikka kuinka pitkälle. Jossain vaiheessa tulee toki vastaan joku Heisenbergin epätarkkuusperiaate joka määrittelee kuinka tarkasti todennäköisyyttä voidaan edes teoriassa määritellä vaikka tietoa olisi rajattomasti saatavilla.
Se mitä tällä nyt haluan sanoa on, että periaatteessa jokainen kerroin toteutuessaan on ylikerroin. Kyse on ainoastaan siitä, että kuinka tarkasti se osataan määritellä. Kauneus on katsojan silmissä. Tämä tiedonjyvänen on sinänsä melko teoreettinen, koska tiettyyn rajaan asti todennäköisyyden arvioiminen on melko helppoa mutta sen jälkeen epävarmuus lisääntyy huomattavasti. Nykyään Internetin aikakaudella lähes kaikki tieto todennäköisyyksien summittaiseen määrittelemiseen on kaikkien saatavilla. Tällaisia ovat joukkueiden aikaisemmat suoritukset, maalimäärät, kokoonpanotiedot, motivaatiotekijät, sää jne. Vedonlyöntimarkkinat ovat melko tehokkaat. On lähestulkoon mahdotonta saada käsiinsä sellaista merkittävää tietoa, jota muilla ei ole käytössään. Samaisesta syystä omien kertoimien laskenta on melkoisen epäkiitollista puuhaa. On turha kuvitella, että kun lyö datan Exceliin ja siihen muutaman tilastollisen funktion päälle, niin saadaan lukuja joilla löydetään juuri ne ylikertoimet joita kukaan muu ei löytänyt. Ei, kertoimet ovat jo laskettu valmiiksi moneen kertaan. Täytyy olla jokin toinen tapa määritellä ne.
Sen sijaan nyt keskitytään ylikertoimen syvällisempään pohdintaan. Ylikertoimen määrittely esimerkiksi noppapeleissä, ruletissa tai jopa pokerissa on hyvin helppoa koska kaikki alkuarvot todennäköisyyden määrittelemiseksi ovat tiedossa. Toisin on urheiluvedonlyönnissä jossa lopputulokseen vaikuttavia tekijöitä on käytännössä ääretön määrä. Usein kuulee pelurien puhuvan jonkin ottelun (esim. jalkapallo) absoluuttisesta todennäköisyysjakaumasta tai ”oikeista” kertoimista. Sellaisia ei ole olemassakaan!
Otetaan esimerkki. Tehtävänä on lyödä vetoa jalkapallo-ottelun kotivoitosta. Ainoa asia joka on tiedossamme, että kyseessä on jokin Eurooppalainen jalkapallo-liiga. Näillä lähtötiedoilla voimme arvioida, että todennäköisyys kotivoitolle on 45 %. Eli rehellinen kerroin on noin 2,3. Sitä suurempi kerroin on ylikerroin ja pienempi vastikään alikerroin jota ei siis kannata pelata. Nyt onkin niin, että joku parempi pelaaja on tutkinut asiaa tarkemmin ja tietää, että kyseessä on Itävallan liiga jossa kotivoittojen osuus on 56 %. Silloin kerroinrajaksi riittää 1,8. Kolmas edellisiä parempi pelaaja on tehnyt kotiläksynsä ja tietää, että kyseessä on ottelu Rapid Wien – Altach. Kerroinrajaksi riittää 1,15! Tätä ketjua voidaan periaatteessa jatkaa periaatteessa vaikka kuinka pitkälle. Jossain vaiheessa tulee toki vastaan joku Heisenbergin epätarkkuusperiaate joka määrittelee kuinka tarkasti todennäköisyyttä voidaan edes teoriassa määritellä vaikka tietoa olisi rajattomasti saatavilla.
Se mitä tällä nyt haluan sanoa on, että periaatteessa jokainen kerroin toteutuessaan on ylikerroin. Kyse on ainoastaan siitä, että kuinka tarkasti se osataan määritellä. Kauneus on katsojan silmissä. Tämä tiedonjyvänen on sinänsä melko teoreettinen, koska tiettyyn rajaan asti todennäköisyyden arvioiminen on melko helppoa mutta sen jälkeen epävarmuus lisääntyy huomattavasti. Nykyään Internetin aikakaudella lähes kaikki tieto todennäköisyyksien summittaiseen määrittelemiseen on kaikkien saatavilla. Tällaisia ovat joukkueiden aikaisemmat suoritukset, maalimäärät, kokoonpanotiedot, motivaatiotekijät, sää jne. Vedonlyöntimarkkinat ovat melko tehokkaat. On lähestulkoon mahdotonta saada käsiinsä sellaista merkittävää tietoa, jota muilla ei ole käytössään. Samaisesta syystä omien kertoimien laskenta on melkoisen epäkiitollista puuhaa. On turha kuvitella, että kun lyö datan Exceliin ja siihen muutaman tilastollisen funktion päälle, niin saadaan lukuja joilla löydetään juuri ne ylikertoimet joita kukaan muu ei löytänyt. Ei, kertoimet ovat jo laskettu valmiiksi moneen kertaan. Täytyy olla jokin toinen tapa määritellä ne.
Kommentit
Lähetä kommentti